Nautiskelijalle viinien ja muiden rypälepohjaisten juomien lisäarvo - vastakohtana vilja- ja marjapohjaisille - on selvästi identifioitavat aromit. Aromien voimakkuuden ja sävykkyyden lisäksi tärkeitä ovat niiden laatu eli arvostus- tai miellyttävyysaste.

Pääsääntöisesti kypsyyttä ilmaisevat sekä positiivisesti normaaliin arkielämään liittyvät aromit herättävän myönteisiä arvostuksia ja nostavat pisteitä. Viineissä etenkin Nautiskelijalle negatiivisia ovat esimerkiksi keitettyjä juureksia ja kasviksia muistuttavat aromit. Aluskasvillisuus on suhteellisen positiivinen, mutta vihdanlehdet selvästi negatiivinen ja yleensä laadullisiin ongelmiin viittaava adjektiivi.

Kts. marjojen aromit, hedelmien aromit, maaperän aromit, eläinten aromit, tertiaariset aromit

AROMIEN TULKINTA tai merkitys

Viinien kuvauksessa ja etenkin aromipuolessa edellytetään reiluakin ABSTRAKTI AJATTELUa. Nautiskelijan aromikuvaukset voi tulkinta mahdollisiksi aromeiksi. Aromit muuttuvat ja eri sävyjen voimakkuus muuttuu ajan mukana. Nautiskelijan kuvaamat aromit löytyvät vain riittävällä taustatiedolla, vakiomaistelulasilla sekä keskittyvällä ilman häiriötekijöitä tapahtuvalla analyysilla riittävän suurella maisteluannoksella, joten maistelutilanne ja etenkin lasi saattavat reilusti muuttaa mielleyhtymiä. Ruoka muuttaa lisää viinin aistittavia ominaisuuksia.

Aromien kuvaukset ovat siis erittäin subjektiivisia ja vaativat reilua harjoittelua, jotta riittävät yhteiset pelisäännöt muotoutuvat. Tärkeintä aromikuvauksissa on minkä TYYLISIÄ adjektiiveja käytetään eivätkä yksittäiset adjektiivit. Sokkona viinin kuvaus on pääsääntöisesti erilainen kuin tietoisena. Myös seura eli vieressä olevat viinit vaikuttavat voimakkaasti aistittaviin ominaisuuksiin.

Toisaalta monille aromit, identifioitavuudesta puhumattakaan, eivät ole tärkeitä, ja yleensä aromit menevät (alitajuisesti) akselille hyvä-huono muiden viinin ominaisuuksien kokonaisvaltaisen hahmotuksen ohella. Lajinkehityksen (luonnossa selviytymisen) tuloksena ihminen harvoin aistii ja analysoi eroja vaan mieltää kokonaisuuksia.

Aromien ambivalentin merkityksen vuoksi Nautiskelijan analyysissa ne ovat selvästi erotettu muista ominaisuuksista ja siten helposti hypättävissä yli. Muita viinin valintakriteerejä ovat etenkin hapot ja tanniinit sekä hedelmäisyys (tai nautittavuus) voimakkuuden ohella, etenkin jälkimaussa. Laatuviinin valistunut valinta ruoan kanssa edellyttää kuitenkin voimistavuusperiaatteen mukaisella yhdistämisellä aromien tyylin huomioimista.

Tärkeää eivät ole yksittäiset aromit vaan ovatko ne esimerkiksi hedelmän, tammen, mausteiden, maaperän vai mausteiden tyylisiä ja niiden suhde. Nautiskelijan adjektiivit on valittu niin, että niiden herättämät miellyttävyysassosiaatiot ovat suomalaiseen "makuun" kalibroituja. Oikotie aromien vaativuuteen on suositeltavien viinien luokittelu perusviineihin sekä harrastajan, asiantuntijan ja erityisasiantuntijan viineihin.