Viinin täyteläisyyttä eli suuntuntumaa ilmaisevat nousevassa järjestyksessä KEVYT, kevyehkö, KESKITÄYTELÄINEN, juuri täyteläinen, MELKO TÄYTELÄINEN ja TÄYTELÄINEN. Täyteläisyydellä kuvataan suuntuntuman "tavaramäärää" ja kypsyysastetta, eli siinä on kaikkea paljon eikä siinä saa olla ohuuden aistimuksia. Täyteläiset viinit vaativat pienet hehtaarisadot ja lämpimän kasvuympäristön, joten pieni vähemmistö viineistä on täyteläisiä ja hintaakin kertyy reilummin. Kevyemmät viinit tulevat puolestaan yleensä viileiltä alueilta ja/tai korkeiden hehtaarisatojen rypäleistä. Kevyet viinit ovat yleensä nuorena juotavia ja niiden pääominaisuus on aromikkuus hapokkuuden ohella.

Nautiskelija jaottelee viinit tiukemmin kuin Alko, jolle markkinointinäkökulma on tärkeä. Lisäksi Nautiskelija keskittyy ainoastaan suuntuntuman tavaramäärään ja kypsyyteen, koska esimerkiksi tanniinit ja hapot arvioidaan erikseen. Pyöreyden aste kuvataan myös erikseen. Nautiskelijalla voimakastanniininen viini ei ole määritelmällisesti automaattisesti täyteläinen. Miedon viinin korkea etanolipitoisuus vaikuttaa pääsääntöisesti erikseen kuvattavaan pyöreyteen tai aiheuttaa polttavuutta. Voimakas tammi ei tuo automaattisesti täyteläisyyttä, vaan selvät tammen aromit ja yleensä voimakkuuden.

Monet Alkon keskitäyteläisiksi luokittelemat (edulliset) viinit ovat kevyehköjä ja täyteläiset keskitäyteläisiä. Yleensä täyteläisyyden asteen kasvaessa ruoassa pitää myös olla reilusti potkua eli rasvaa ja konsentraatiota. Kevyet viinit ovat taas yleiskäyttöisiä, mutta kevyempien ruokien kanssa nautitut täyteläiset viinit harvoin jättävät ruoalle tilaa. (Kts. vertailuasteet.)