Savojin (Savoie) vaalea lajike Mondeuse Blanche olisi jäänyt monien muiden ranskalaisten lajikkeiden tapaan korkeintaan rypälekirjojen alaviitteeksi, jos se ei olisi paljastunut DNA-analyyseillä huippulaadukkaan Rhônen Syrahin vanhemmaksi toisen Rhônen ympäristön vaatimattomia viinejä tuottavan lajikkeen Durezan kanssa. Luonto hoiti kauan aikaa sitten risteytyksen ja nykyranskalaisten esi-isillä oli jo silloin silmää laadulle säästääkseen luonnon mestariluomuksen.

Yleinen laatumaine rypäleellä ei ole ollut korkea, mutta Savojin lajikeviinit pystyivät vuosikymmenten pullokehitykseen Jancis Robinsonin lainaaman Pierre Galet’n mukaan. Syrah on perinyt pitkän elämän ominaisuutensa valkoviinirypälevanhemmaltaan. Mondeuse Blanche ei ole tumman Mondeuse Noiren variaatio vaikka pitkään niin oletettiin vaan eri lajike. Mondeuse Blanchella ja Mondeuse Noirella on tosin vanhempi-lapsisuhde. Mondeuse Blanchella on yllättäen paljastunut olevan myös vanhempi-lapsisuhde myös Rhonen huippulaadukkaan vaalean Viognier-lajikkeen kanssa.

Mondeuse Blanche-viinien laatupotentiaalin kertoo yksinkertainen tosiasia köynnöksen Ranskan eli Savojin Bugey-alueen viljelyalasta: vuonna 2008 viisi (5) hehtaaria. Historiallisesti lajikkeella on epäilemättä ollut huomattavasti merkittävämpi rooli viinitarhoilla. Vin de Savoie ja Bugey-alkuperämerkinnöissä Mondeuse Blanchelle on varattu statistin rooli. Viinejä kuvataan suhteellisen neutraaleiksi ja pehmeiksi kuitenkin suhteellisen korkealla alkoholipitoisuudella. Lajike kypsyy myöhään, mikä vuoristossa ei ole etu vaan päinvastoin.

Mondeuse Blanchen sukupuu jälkikasvun osalta on komea ja rypälelajikekirjoihin jäävä. Lajike viiniköynnössukuun (ampelographic group) nimeltä Pelorsien, vaikka kahden kuuluisan jälkikasvun perusteella sen olettaisi kuuluvan viiniköynnössukuun Serine. Mondeuse Blanche on siis eräänlainen Savojin orpo kummajainen. Rypäleen synonyymejä ovat olleet Dongine, Jongin ja Savouette.

Viinien laatupotentiaali positiivisella otteella    TYYDYTTÄVÄ.

Sivu päivitetty 18.8.2017.