Englanniksi sadon karsinta on CROP THINNING, mutta yleisesti myös englannissa käytetään siitä nimitystä green harvest "VIHREÄ SADONKORJUU", ranskalaisen esikuvansa vendange vert (tai éclaircissage) mukaan. Vihreä sadonkorjuu on omaksuttu myös suomalaiseen viinikirjoitteluun. Sadon karsinnalla pyritään köynnöksen rypäleitä vähentämällä lisäämään jäljelle jääneiden konsentraatiota sekä nopeuttamaan niiden kypsymistä. Viiniköynnös on luontaisesti erittäin elinvoimainen (vigorous), joten laatuviinejä valmistettaessa ihmisen pitää leikkuu ja hoitomenetelmillä säädellä rypäleterttujen määrää sekä suhdetta versostoon. Huippuviineissä hehtaarisato ei yleensä voi olla yli 50 hehtolitraa ja yleensä maailman huiput tuotetaan alle 40 hehtolitran hehtaarisadoilla. Volyymiviinien tuotannossa, jos lämpötilan ja veden riittävyys ei aiheuta ongelmia, hehtaarisadot voivat olla enimmillään lähes kymmenkertaisia huippuviinien hehtaarisatoihin verrattuna. Sadon karsinta tapahtuu, kun rypäleiden alut ovat muodostuneet (yleensä kesäkuussa) ja omistaa päättää tavoittelemansa hehtaarisadon ja siten viininsä potentiaalisen laadun (ja sitä kautta arvioi saamansa hinnan). Jos säät ovat suosiollisia voisi sato olla suurikin, mutta alkukesästä on vaikea ennustaa lopun satokauden säätä. Syksyllä rypäleet imevät nopeasti ylimääräisen sateiden tuoman veden ja konsentroituneet rypäleet kestävät siten paremmin ylimääräisen vesikuurin ilman, että lopullinen viini maistuu selvästi ohuelta tai vetiseltä (diluted).