Arkikielessä sokerilla tarkoitetaan yleensä SAKKAROOSIa, joka on normaali kotitaloussokeri. Sakkaroosi (C₁₂H₂₂O₁₁) koostuu kitetytyneestä fruktoosi (C₆H₁₂O₆)- ja glukoosimolekyylistä (C₆H₁₂O₆) (engl. fructose ja glucose). Rypälesokeri (GLUKOOSI) aistitaan erittäin makeana ja hedelmäsokeri (FRUKTOOSI) sitä vähemmän makeana, mutta makeampana kuin sakkaroosi. Viinin sokerien laatu vaikuttaa makeuden aistimukseen, joten saman mitatun painomäärän sokeria sisältävien viinien makeus voi tuntua erilaiselta (olettaen muut tekijät vakioiksi).

Alkoholikäymisessä ensimmäisenä käy glukoosi, jolloin jäännössokeri on yleensä vähemmän makeaa fruktoosia. Ihminen voi kuitenkin manipuloida viinin makeutta ja esimerkiksi saksalaiset käyttävät yleensä osan viinierästä kuivaksi ja estävät osan erän käymisen kokonaan (saksalaisittain SÜSSRESERVE), jolloin eri sokerien pitoisuudet poikkeavat siitä jos käyminen olisi tapahtunut luonnon järjestyksessä. Glukoosi aistitaan usein imelyytenä tai pieninäkin pitoisuuksina voimakkaasti jälkimaussa.

Viiniköynnös poikkeaa muista hedelmäkasveista sokerintuottamiskykynsä suhteen. Normaalisti hedelmämehujen sokeripitoisuus on reilu kymmenen, omena- ja päärynämehussa noin 12 prosenttia, mutta viiniin käytetyn rypälemehun sokeripitoisuus on yleensä 18-25 prosenttia. (Tosin juotavan rypälemehun sokeripitoisuus on yleensä muiden hedelmämehujen tasolla.)