Portugaliin kuuluvalta samannimiseltä Atlantin saarelta tuleva väkevöity viini. Madeiran jalot rypälelajikkeet ovat Sercial, Verdelho, Bual ja Malvoisie (Malmsey), jotka vastaavat myös makeusasteita (puoli)kuivasta (Sercial) makeaan (Malvoisie). Valitettavasti saaren viljellyin rypäle on heikkolaatuinen Tinta Negra Mole, joka sopeutuu hyvin eri kasvupaikkoihin ja on suurisatoinen. EU-säädösten myötä sitä ei saa käyttää enää eri rypälelajikkeiden nimiä kantavissa viineissä. EU yrittää kannustaa viljelijöitä siirtymään tukiaisten voimalla Tinta Negra Molesta jaloihin lajikkeisiin, jotta saarella viininviljelijän elinkeinolla olisi tulevaisuutta. Madeiran tekee poikkeavaksi hapettava Estufa-menetelmä. Estufa tarkoittaa lämmitettyä tilaa tai tynnyriä ja estufagem on menetelmän portugalilainen nimi. Siinä viini kuumennetaan noin kolmen kuukauden noin 50 asteessa, jolloin myös nuoren viinin läpitunkevan purevat hapot muuttuvat raikkaimmiksi. Estufa-menetelmä lisää myös viinin aldehyditasoa, joka antaa voin ja pähkinän luonteisen ja suussa karamellimaisen maun. Tällaista kirpeätä paahdettua, hapanimelää, aromia kutsutaan myös nimellä rancio. Madeirat säilyvät erittäin pitkään hapettamisen takia. Vuosikerta- sekä pitkään varastoidut jaloista lajikkeista valmistetut madeirat käsitellään kuitenkin laadukkaammalla canteiro-menetelmällä, jossa viini säilytetään tynnyreissä lämpimien varastojen yläosissa, jolloin viinissä tapahtuu lämpenemisen ansiosta samat kuin estufa-menetelmässä. Madeiran kulta-aika on ennen Viinikirvan ilmestymistä 1800-luvun lopulla. Nykyisin madeiraa tuotetaan vuosittain vaatimattomat noin seitsemän miljoonaa pulloa, josta suuri osaa menee halpana ruoanlaittoviininä etenkin ranskalaisiin keittiöihin.