Sherry on Lounais-Espanjan, Andalusian maakunnan ja Jerezin alueen väkevä viini makeusasteeltaan rutikuivista erittäin makeisiin. Toinen kahdesta päätyypistä on fino, jonka päällä hiivakukinto, flor, suojaa viiniä hapettumiselta. FINO on varastoitu joko Jerez de la Fronteran tai Puerto de Santa Marían kaupungissa ja vastaavat nimet ovat Fino de Jerez sekä Puerto Fino sekä amantontilladon kohdalla Amontillado del Puerto. Sanlucar de Barramedan satamakaupungissa varastoitu fino on nimeltään MANZANILLA omalla alkuperämerkinnällä. Siihen tulee suolaisia ja merellisiä (jodi) aromeja. Finojen alkoholipitoisuus on nykyisin noin 15 til-%.

Pitemmälle kehittynyt ja kohtuullisesti hapettunut fino on AMONTILLADO, joka on finoa intensiivisempi ja pähkinäisempi myös pidemmän tynnyrikypsytyksen ansiosta. HIIVAKUKINTO, FLOR, tarkoittaa lähinnä Saccharomyces beticus -hiivan (myös muita kantoja esiintyy) muodostamaa kalvoa tai kukintoa fino-sherryjen (tai Ranskan Juran keltaisen viinin) päällä. Se estää hapettumista sekä antaa hiivaisia ja asetaldehydin aromeja viiniin ja saa aikaan viinissä kemiallisia muutoksia. Hiivalähtöiset aromit muistuttavat sekä perinteisellä menetelmällä valmistettuja kuohuviinejä että osittain hiilihappokäymisen aromeja.

Toinen sherryn päätyyppi on OLOROSO, joka on hapettunut tummaksi, kun hapelta suojaava hiivakukinto puuttuu. Hiivakukinnon kasvaminen estetään 18 prosentin alkoholipitoisuudella. Oloroso on tumma, saksanpähkinän arominen ja finoa täyteläisempi. Olorosoja varastoidaan sherryistä pisimpään (niiden tynnyreillä on kysyntää tisleiden valmistuksessa). Näistä tyyleistä on erilaisia välimuotoja ja harvinaisimpiin kuuluu palo cortado, jossa on sekä amontilladon että oloroson ominaispiirteitä.

Edellä on lueteltu sherry päätyylit, mutta näiden välimuotoja on myös laatutietoisilla tuottajilla. Esimerkiksi finon ja amontilladon välimuoto on fino amantillado ja mikäli amontilladon piirteet dominoivat voi nimi olla amantillado fino. Kehittynyt manzanilla amontilladon piirteillä voi puolestaan olla manzanilla pasada jne.

Sherryjä makeutetaan kuivatuista rypäleistä valmistettua puristetutulla mehulla. Yleisin sherry vientimarkkinoilla on makea ja erittäinkin kaupallinen cream. Makeuttajan rypäleenä on yleensä Pedro Ximenez (PX). Siitä ja alueen kolmannesta sallitusta lajikkeesta Muskatellista (Moscatel) valmistetaan myös (erittäin) makeita sherryjä. Kuluttajan kannalta tyyppimäärittelyn tekee ongelmalliseksi, että tuottaja saa laittaa haluamansa tyylin etikettiin ja esimerkiksi (halvassa) amontillado-sherryssä saattaa heikoimmillaan olla vähemmistö aitoa amontilladoa.

Sherryn vuosituotanto on noin 80 milj. litraa ja nykyisen heikon markkinatilanteen vuoksi sherry kuuluu helposti viinimaailman löytöihin, tosin edellyttäen, että pitää hieman erikoisista (hiivan) aromeista ainakin finossa.